JALOSTUSASIAT
Jalostuskyselylomake
Saksanmetsästysterrieri kuuluu Suomessa PEVISA:n alaisiin rotuihin. Rotu liittyi ohjelman piiriin jo vuonna 2003, nykyinen ohjelma on voimassa vuoteen 2011. Kaikki jalostukseen käytettävät koirat on silmä- ja polvitarkastettava jo ennen astutusta ja tulosten myös oltava Kennelliitossa ennen astutusta.
Kasvattajan tulee huolehtia...
Pakolliset silmätarkastukset
Pentueen rekisteröinnin ehtona on, että molemmista vanhemmista on voimassa oleva virallinen silmätutkimustulos, joka ei saa olla astutushetkellä 24 kk vanhempi. Koiran, jolla on todettu LL (linssiluksaatio), jälkeläisiä ei rekisteröidä. Lopullista lausuntoa koiralle ei anneta. Tutkimustuloksen on oltava voimassa jo astutushetkellä.Pakolliset polvitarkastukset
Pentueen rekisteröinnin ehtona on, että kummallakin vanhemmalla tutkimustulos polvilumpion sijoiltaan menon osalta. Tutkimustulos ei vaikuta pentujen rekisteröintiin. Tutkimustuloksen on oltava voimassa jo astutushetkellä.Tuontikoirien jalostuskäyttöä koskevat samat PEVISA-määräykset.
Jalostustoimikunnan kokoonpano ja toiminta-aika:
- vuosikokous valitsee jalostustoimikunnan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan
- toimikuntaan valitaan puheenjohtaja ja kaksi jäsentä, jotka kaikki toimivat jalostusneuvojina
- pentuvälittäjän toimikausi on kolme vuotta, hän osallistuu toimikunnan kokouksiin
- toimikunnan jäsenien tulee tulee olla hyvin rotuun ja sen metsästysominaisuuksiin perehtyneitä henkilöitä
- heidän tulee olla perehtyneitä rodun käyttötarkoitukseen sekä koirien perinnöllisiin sairauksiin, jalostus- ja kasvatusasioihin sekä Suomen Kennelliiton antamiin ohjeisiin koiran kasvatuksessa
- henkilöiden tulee olla neuvottelutaitoisia
Perinnöllisten vikojen ja sairauksien torjuminen
Jalostuskoirat tarkastetaan PEVISA:n ohjeen mukaisesti. Sairastapaukset tilastoidaan ja aineistoa tutkitaan ja sairaustapauksista tiedotetaan kasvattajille. Linssiluksaatiota sairastavaa koiraa, sen sisaruksia tai sairaan koiran ensimmäisen polven jälkeläisiä ja vanhempia ei tule käyttää jalostukseen.
Silmäsairauksiin luetaan kuuluvaksi LL, katarakta, HC, PRA, distichiasis, ektooppinen cilia, trichiasis, entropion ja glaukooma
RD ja PPM ovat harvinaisia rodussa, ettei perinnöllisyydestä ole varmuutta. Suositellaan, että toinen parituskumppani on terve.
Urokselle ja nartulle asetettavat jalostussuositukset:
- jalostuskoiralta vaaditaan vähintään luolakoirien taipumuskokeesta B-asteen tai metsästyskokeen (LUME) hyväksytty tulos
- suositaan metsästyskokeen (LUME) hyväksytysti suorittaneita ja vesiriista (VERI) kokeessa palkittuja jalostuskoiria
- jalostuskoirien tulee olla palkittu näyttelyissä vähintään HYVÄ- palkinnolla
- jos koira on saanut näyttelyissä arvosteluun maininnan todetusta aggressiivisuudesta tai koetuomari on huomauttanut arvostelussaan koiran luonteesta vihaisuutta, sitä ei suositella käytettäväksi jalostuksessa, kasvattajan tulee itsensä olla kriittinen jalostuskoiran luonteen suhteen
- sukusiitoskerroin ei saa ylittää 3.125 % kahdeksaan sukupolveen laskettuna
- jalostuskoirat ovat silmä- ja polvitarkistettava PEVISA:n mukaisesti ja Kennelliiton ohjetta noudattaen jo ennen astutusta
Polvet:
Jos toisella vanhemmalla on 1-asteen patellaluksaatio, tulee toisella osapuolella olla 0:n polvet. Vakavampaa polviluksaatiota sairastavan koiran jalostuskäyttö tulee harkita tarkasti, niitä ei suositella käytettäväksi jalostuksessa, kuin hyvin perustellusti.Silmät:
- LL sairastavaa koiraa tai sen sisaruksia tai sairaan koiran ensimmäisen polven jälkeläisiä ja vanhempia ei tule käyttää jalostukseen.- katarakta, HC, PRA, entropion, glaukooma sairastavaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen
- RD, PPM, distichiasis, ektooppinen cilia ja trichiasis, sairas koira tulee astuttaa suurta harkintaa käyttäen vain koiralla, jonka sukutaulusta ei löydy sairasta koiraa
- Katso Kennelliiton jalostustietokanta TERVEYS http://jalostus.kennelliitto.fi/frmTerveys.aspx?R=103
Muut sairaudet:
Autoimmuunisairauksia, idiopaattista epilepsiaa, allergioita tai muuta koiran elämän laatua selvästi alentavista sairauksista kärsiviä koiria, ei tule myöskään käyttää jalostukseenHampaat:
Kiinnitetään huomiota hammaspuutoksiin, purentoihin sekä kapealeukaisuuteen. Suositaan täysihampaisia, tervepurentaisia ja vahvaleukaisia koiria.Liikakäyttö:
Jalostustoimikunta seuraa yksittäisten koiran käyttöä tiedottaa siitä. Jälkeläisten määrän lisäksi seurataan lastenlasten määrää. Jalostusehdotuksissa pyritään välttämään urosta, jolla on läheinen esi-isä isoisäkäyrän alkupäässä. Matadorijalostusta tulee välttää kaikin keinoin. Yksilö on saavuttanut liikakäytön tunnusmerkin, kun sen jälkeläismäärä tai lastenlasten määrä ylittää 40 rajan.Astutuksen ajankohta:
Terve narttu suositellaan astutettavaksi ensimmäisen kerran aikaisintaan toiseen juoksuun ja viimeistään sen ollessa 5-vuotias. Suositellaan käytettäväksi jo vanhempia terveitä uroksia. Yhdistelmää suunniteltaessa, kehotetaan perehtymään vähintään viiteen sukupolveen. Sukusiitoskerroin lasketaan kahdeksaan sukupolveen.Yleistä:
Kasvattajien tulisi kiinnittää huomiota kaikkiin rodussa esiintyviin sairauksiin. Jalostuskoiran tulee olla kaikin puolin terve ja lisääntymiskykyinen koira. Geenipoolia supistamatta, resessiivisesti periytyviä silmäsairauksia, toisen asteen tai siitä vakavampaa patellaluksaatiota, autoimmuunisairauksia, idiopaattista epilepsiaa, allergioita, vihaista tai muuta koiran elämän laatua selvästi alentavista sairauksista kärsiviä koiria, ei tule käyttää jalostukseen.Jalostuksessa käytetään mahdollisimman korkealuokkaista materiaalia.
Jalostuskoiran valinnassa tulee kiinnittää huomiota paitsi koiraan itseensä, myös sen mahdollisten jälkeläisten ja muiden sukulaisten laatuun.
- koirien ulkomuotoa ja karvapeitettä arvioidessa, pidetään kuitenkin käyttöominaisuudet etusijalla
- yhdistelmien suunnittelussa otetaan huomioon koiran metsästysinto ja -ominaisuudet, luonne, todettujen vikojen ja sairauksien periytyvyys sekä yhdistelmän vaikutus koko populaatioon
- kaiken kaikkiaan jalostuskoiran tulee olla rotumääritelmän mukainen, metsästysintoinen, terve ja lisääntymiskykyinen saksanmetsästysterrieri.
- jalostustoimikunta ohjaa ja neuvoo kasvattajia ja harrastajia kaikissa koira-asioissa
Rotujärjestön lisäohjeet kasvattajille:
- kasvattaja, joka on kysynyt jalostustoimikunnalta neuvoa astutusvalintaansa ja käyttänyt hyväksyttävää urosta - saa ilmaisen ½ sivun mainoksen Ärinätori-lehdessä- kasvattajien tulee lähettää jalostustiedustelut kirjallisena jalostusneuvojalle riittävän ajoissa (myös sähköpostilla onnistuu)
- kasvattajan on itse ilmoitettava astutuksesta ja syntyneistä pennuista jalostusneuvojalle ja pentuvälittäjälle
DOSENTTI HANNES LOHEN DNA-TUTKIMUS
Hannes Lohen DNA-tutkimus
Saksanmetsästysterrierin LL-mutaatio löytyi! Kiitos verinäytteen luovuttajille.
Tiedote.
DNA-TUTKIMUS ETENEE ...
Tutkimusryhmä etsii tutkimukseen mukaan erikoisesti *RAMPPAREITA JA KAIVUREITA*, mutta myös koiria, joilla ei näitä käyttäytymismuotoja esiinny. Tutkimukseen osallistumiseen tarvitaan verinäyte koirasta sekä täytetty kyselylomake. Jos he tarvitsevat lisätietoja, he ovat tarvittaessa yhteydessä.
Jos olet antanut koirastasi jo verinäytteen tai olet sitä antamassa, täytä linkistä löytyvä kyselylomake tutkimusta varten, muista olla rehellinen, koska muuten tutkimus ei palvele ketään. Samalla lomakkeessa tiedustellaan myös LL-asioita ym. terveysasioita. Tutkimusryhmä on saanut 15 rampparin verinäytteet ja he tarvitsevat näytteen vielä 10 koirasta, jotka ovat eri pentueista. Hannes Lohi on luvannut järjestää verinäytteiden otot, kun ilmoitat halukkuutesi vain asiaan.
*Ramppaaminen* on käyttäytymismuoto, jossa koira kiertää jatkuvasti samaa liikerataa häkissä tai huoneessa, esim. kahdeksikkoa tai ympyrää. Ramppaamista esiintyy usein niin mittavissa määrin että omistajat kiinnittavät siihen huomiota - häkissä saattaa olla myös selvät ramppausurat. Rampaamista saattaa tapahtua myös täysin riippumatta liikunnan määrästä. Toinen yleisesti esiintyvä stereotyyppinen käyttäytymismuoto on ylenpalttinen *kaivaminen*. Kaivurin häkki saattaa olla hetkessä täynnä kuoppia, ja koiran koko valveillaoloaika helposti kuluu kaivaessa.
LINKKI: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/16721/lomake.html
Nyt töpinäksi!
Tutkimusta koskeviin kyselyihin vastaa Katriina Tiira katriina.tiira@helsinki.fi puh: 040-0014447 tai Hannes Lohi hannes.lohi@helsinki.fi
Kaikkien kyselyn palauttaneiden kesken Hannes Lohen tutkimusryhmä arpoo kaksi Finnkinon elokuvalippua. Kyselyyn voi *vastata 1.12 saakka*.
Koirien geenejä tutkiva ryhmämme on Helsingin yliopistoon ja Folkhälsanin tutkimuskeskukseen kuuluva tutkimusryhmä. Olemme erikoistuneet koirien perimän tutkimiseen tavoitteenamme löytää koirien perinnöllisiä sairauksia aiheuttavia sekä muihin perinnöllisiin ominaisuuksiin vaikuttavia geenejä. Tutkimusryhmämme perustettiin syksyllä 2006, jolloin aloitimme myös laajamittaisen koirien DNA-näytteiden keräämisen tavallisilta suomalaisilta koirilta.
Koira on ihmisen vanhin kotieläin, josta on jalostuksella kehitetty useita satoja erilaisia rotuja. Koiraroduista löytyy hyvin monenkokoista ja -näköistä koiraa, mikä tarkoittaa sitä että erityyppisillä roduilla on keskenään erilaiset perimät. Rotujen jalostuksessa on kuitenkin suosittu keskenään samantyyppisiä koiria, jonka vuoksi koirarotujen sisällä koirien perimät ovat hyvin samankaltaisia. Tämä on johtanut rotujen sisäsiittoisuuteen ja samalla aiheuttanut sairausgeenien kertymisen rotukoirien perimään. Tutkimuksessamme etsimme uusia geenejä koiran perimästä, ja uuden geenin löydyttyä siitä voidaan kehittää DNA-testi, jolla kasvattajat voivat tunnistaa sairaat koirat jo ennen sairauden puhkeamista. Kun sairailla koirilla ei teetetä jälkeläisiä, estetään sairauden yleistyminen ja voidaan mahdollisesti jopa hävittää sairaus kokonaan.
Koirissa esiintyy ihmisen jälkeen heti toiseksi eniten erilaisia perinnöllisiä sairauksia. Rotujärjestö on lähtenyt keväällä 2008 mukaan tutkimukseen, jonka tehtävänä on tunnistaa geenivirheitä sakujen sairauksista ja vioista.
Koirien verinäytteitä on kerätty yhdistyksen toimesta leirillä ja muutamissa yhteistilaisuuksissa. On mahdollista käydä verikokeessa myös Helsingin Yliopistolla tai Suomessa muissa ilmaisissa tapahtumissa. Verikokeen voi luovuttaa myös yleisissä Hannes Lohen verenkeruutilaisuuksissa tai rokotusten yhteydessä eläinlääkärissä, jolloin joutuu maksamaan itse pienen verinäytemaksun. Tutkimus on vielä ilmainen koiranomistajille. Tutkimusryhmällä ja jalostustoimikunnalla on täysi vaitiolovelvollisuus tutkimuksessa ilmi tulleisiin asioihin.
Olemme vielä ensimmäisessä vaiheessa, eli keräämme verinäytteitä. Tavoite on saada 200 koiran näytteet. Kun tarvittava määrä näytteitä on saatu, tutkimusryhmä pääsee aloittamaan seuraavan vaiheen, joka on ns. tutkimusvaihe.
Nyt etsintäkuulutetaan erikoisesti
- perinnöllisesti sairaita koiria, heidän jälkeläisiään tai vanhempia
- käytöshäiriöisiä (ns. raivostuttava tarharamppaaminen ja huutaminen)
- koiria, joilla on erinomainen kivunsietokyky antamaan koirastaan verikokeen.
Olemme sopineet tutkimusryhmän kanssa, että keräämme näytteitä seuraavia sairauksia tai ominaisuuksia kartoittamaan
Perinnölliset sairaudet:
- Linssiluksaatio- Hammaspuutokset
- Epilepsia
- Diabetes (sokeritauti)
Verinäytteet tarvitaan koirista, jotka itse sairastavat yllä olevia sairauksia, sekä niiden vanhemmista ja terveistä sisaruksista sekä muistakin lähisukulaisista mahdollisuuksien mukaan. Linssiluksaatiossa lähisukulaiseksi lasketaan vanhemmat, isovanhemmat, tädit, sedät sekä sisarukset ja jälkeläiset.
Perinnölliset ominaisuudet:
Kivunsietokyky
Kivunsietogeeniä etsitään koirilta, jotka ovat erinomaisen rohkeita työskentelemään metsästystapaturmasta välittämättä, sekä vastakohtaisilta koirilta, jotka eivät siedä kipua.Salaperäiset kuolemat
Koirilla voi olla vakava perinnöllinen sairaus ns. piilossa, ja se voi levitä rotuun. Koirasta, joka kuolee selvittämättömissä olosuhteissa, tulee aina ottaa näyte. Jalostustoimikunnalta saat myös lisäohjeita.Rasitusjäykistyminen
Koira jähmettyy seisomaan kovan rasituksen jälkeen tai se voi jopa horjahdella. Näistä koirista tulisi saada näytteet ja maininta kyselylomakkeessa.Käytöshäiriöt:
Pakkomielteenomainen käyttäytyminen
Verinäyte tarvitaan 20 "rampparista" eli koirasta, jotka juoksevat alituiseen tarhassa tai kaivavat koko ajan ja 20 normaalista koirasta, joilla ei ole näitä ongelmia.Metsästysominaisuudet:
Vetovietti, eli luolasta ulostuonti
Näyte otetaan vähintään 20 koirasta, joilla on erinomainen riistan luolasta ulosvetovietti ja saman verran koiria, joilla ei ole luontaista halua tuoda riistaa ulos luolasta vaan jää esim. jäävät raatelemaan riistaa luolaan.Riistakäyttäytyminen
Näytteitä kerätään koirista, jotka kyttäävät riistaa hienon ilmoitushaukun sijasta. Tarvitaan ainakin 20 koiraa molempia tyyppejä.Lisätietoja voitte soitella jalostustoimikunnalle.