JALOSTUSTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ
Ohjeet on hyväksytty 30.3.2008 Mikkelissä järjestetyssä vuosikokouksessa
Hannes Lohen DNA-tutkimus
Jalostustoimikunnan kokoonpano ja toiminta-aika:
- Vuosikokous valitsee jalostustoimikunnan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan.
- Toimikuntaan valitaan puheenjohtaja ja kaksi jäsentä, jotka kaikki toimivat jalostusneuvojina.
- Pentuvälittäjiä valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
- Heidän tulee olla hyvin rotuun ja sen metsästysominaisuuksiin perehtyneitä henkilöitä.
- Heidän tulee olla perehtyneitä rodun käyttötarkoitukseen sekä koirien perinnöllisiin sairauksiin, jalostus- ja kasvatusasioihin sekä Suomen Kennelliiton antamiin ohjeisiin koiran kasvatuksessa.
- Heidän tulee olla neuvottelutaitoisia.
Urokselle ja nartulle asetettavat vähimmäisvaatimukset:
- Jalostuskoiralta vaaditaan vähintään luolakoirien taipumuskokeesta B-asteen tulos.
- Suositaan metsästyskokeen (LUME) hyväksytysti suorittaneita jalostuskoiria.
- Jalostuskoirien tulee olla palkittu näyttelyissä vähintään HYVÄ- palkinnolla.
- Typistettyhäntäisiltä koirilta, jotka eivät voi osallistua näyttelyyn ja kokeisiin vaaditaan jalostustarkastus.
- Jalostuskoirien tulee olla terveluonteisia.
- Sukusiitoskerroin ei saa ylittää 3.125 % viiteen sukupolveen laskettuna.
- Jalostuskoirat ovat silmä- ja polvitarkistettava PEVISA:n mukaisesti ja Kennelliiton ohjetta noudattaen.
Kennelliitto vaatii silmä- ja polvitarkistustuloksen kaikilta jalostuskoirilta. Koira on tarkistettava silmien osalta jo ennen astutusta. Polvitarkastus on tehtävä ennen rekisteröintiä. LL sairaan koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä. Polvitutkimuksessa on tutkimuspakko, mutta tulos ei vaikuta rekisteröintiin. PEVISA-ohjelma rodulla on voimassa 5 vuotta, alkaen 1.1.2003. Se on uusittu 1.1.2008 jatkumaan 5. vuotta.
Rotujärjestön lisäohjeet kasvattajille:
- Kasvattaja, joka on kysynyt jalostustoimikunnalta neuvoa ja käyttänyt siellä hyväksyttyä urosta - saa ilmaisen ½ sivun mainoksen Ärinätori-lehdessä.
- Toivotaan, että kasvattajat lähettävät jalostustiedustelut kirjallisena jalostusneuvojalle riittävän ajoissa.
- Kasvattajan on itse ilmoitettava astutuksesta ja syntyneistä pennuista jalostusneuvojalle ja pentuvälittäjälle.
- Vastuun kasvateistaan kantaa kasvattaja. Jalostustoimikunta on rotujärjestön neuvova elin.
Polvet: Jos toisella vanhemmalla on 1-asteen polvisairaus, tulee toisella osapuolella olla 0:n polvet. Polvisairaan koiran jalostuskäyttö tulee harkita tarkasti (2. astetta ja siitä huonompaa ei suositella jalostuskäyttöön, kuin hyvin perustellusti).
Silmäsairasta koiraa, sen sisaruksia tai sairaan koiran ensimmäisen polven jälkeläisiä ja vanhempia ei tule käyttää jalostukseen ollenkaan. Mukaan luetellaan kaikki silmäsairaudet, ei pelkästään LL.
1. Tervesukuinen, terve narttu suositellaan astutettavaksi ensimmäisen kerran aikaisintaan toiseen juoksuun ja viimeistään sen ollessa 5-vuotias. Suositellaan käytettäväksi tervesukuisia jo vanhempia terveitä uroksia.
2. Kiinnitetään huomiota hammaspuutoksiin, purentoihin sekä kapealeukaisuuteen. Suositaan täysihampaisia, tervepurentaisia ja vahvaleukaisia koiria.
3. Koirien ulkomuotoa ja karvapeitettä arvioidessa, pidetään kuitenkin käyttöominaisuudet etusijalla.
4. Yksittäisten urosten käyttöä seurataan ja liikakäytöstä pyritään tiedottamaan. Jälkeläisten määrän lisäksi seurataan lastenlasten määrää. Jalostusehdotuksissa pyritään välttämään urosta, jolla on läheinen esi-isä isoisäkäyrän alkupäässä.
5. Vältetään matadorijalostusta kaikin keinoin. Urosta on käytetty liikaa jalostukseen, jos sen jälkeläisten määrä ylittää 5 % viiden viimeisen vuoden rodun rekisteröintimäärästä. Jos rekisteröintimäärä vuodessa on 200 koiraa, viidessä vuodessa se on 1000 koiraa, tästä 5 % on 50. Näin matadoriraja on 50 jälkeläistä 5 vuodessa. Muistaa tulisi myös, että jalostusuros saavuttaa liikakäytön tunnusmerkin, kun sen kokonaisjälkeläismäärä nousee yli 25 %, vertailulukuna käytetään rotuun syntyneiden pentujen lukumäärää vuodessa (rekisteröity 200, suositeltu jälkeläismäärä on 50 jälkeläistä).
6. Kehotetaan kasvattajia kiinnittämään huomiota myös muihin koirilla esiintyviin sairauksiin. (autoimmuunitaudit, epilepsia, sydänviat, allergiat, ihottumat, luonneviat, lonkkavika, kyynärnivelsairaudet, jne...).
7. Kaikki varmat sairauden kantajat karsitaan jalostuksesta silloin, kun kysymyksessä on resessiivisesti (peittyvästi) periytyvä vakava sairaus. Varmoja kantajia ovat sairas koira, sairaan koiran kaikki 1. polven jälkeläiset sekä sairaan koiran vanhemmat.
8. Jalostustoimikunta työskentelee luottamuksellisesti kasvattajien kanssa.
9. Jalostuksessa käytetään mahdollisimman korkealuokkaista materiaalia. Jalostuskoiran valinnassa tulee kiinnittää huomiota paitsi koiraan itseensä, myös sen mahdollisten jälkeläisten ja muiden sukulaisten laatuun.
10. Yhdistelmien suunnittelussa otetaan huomioon luonneominaisuudet, mahdollisten vikojen ja sairauksien periytyvyys ja yhdistelmän vaikutus koko rotukantaan, jotta sen monimuotoisuus säilytetään tällä tasolla ja kehitetään paremmaksi.
11. Kaiken kaikkiaan jalostuskoiran tulee olla rotumääritelmän mukainen ja lisääntymiskykyinen saksanmetsästysterrieri.
12. Jalostusneuvojalla on oikeus myös perustellusti hylätä kasvattajan ehdottama yhdistelmä. Neuvoja voi antaa lisäksi omia suosituksiaan jalostustiedusteluun kirjallisesti.
Pentuvälittäjä:
Pentuvälittäjä hoitaa koko Suomea kattavaa pentuvälitystoimintaa. Hän ottaa pentulistalle yhdistyksen jäsenien kasvattamat pentueet, jotka täyttävät rodulle asetetut edellä mainitut vähimmäisvaatimukset tai jalostusneuvojan poikkeusluvalla teetetyn pentueen.
1. listalle ei oteta pentuetta, jota jalostusneuvoja ei ole jostakin syystä hyväksynyt
2. pentueen tulee olla jalostustoimikunnan hyväksymästä yhdistelmästä